pidättävä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
pidättävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pidättää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pidättävä | pidättävät |
| genetiivi | pidättävän | pidättävien (pidättäväin) |
| partitiivi | pidättävää | pidättäviä |
| akkusatiivi | pidättävä; pidättävän | pidättävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pidättävässä | pidättävissä |
| elatiivi | pidättävästä | pidättävistä |
| illatiivi | pidättävään | pidättäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pidättävällä | pidättävillä |
| ablatiivi | pidättävältä | pidättäviltä |
| allatiivi | pidättävälle | pidättäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pidättävänä | pidättävinä |
| translatiivi | pidättäväksi | pidättäviksi |
| abessiivi | pidättävättä | pidättävittä |
| instruktiivi | – | pidättävin |
| komitatiivi | – | pidättävine |