Adjektiivi

muokkaa

pieni (26) (komparatiivi pienempi, superlatiivi pienin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka tai mikä on kooltaan vähäinen
  2. (musiikki) intervalli, joka ei ole puhdas, suuri, vähennetty tai ylinouseva; käytännössä saadaan alentamalla suuren intervallin ylempi sävel tai ylentämällä alempi sävel

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpie̯ni/, [ˈpie̞ni]
  • tavutus: pie‧ni

Etymologia

muokkaa

todennäköisesti vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pieni Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 1203, 2321, 3779 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.