pihisteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapihisteleminen (38)
- teonnimi verbistä pihistellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pihisteleminen | pihistelemiset |
genetiivi | pihistelemisen | pihistelemisten pihistelemisien |
partitiivi | pihistelemistä | pihistelemisiä |
akkusatiivi | pihisteleminen; pihistelemisen |
pihistelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pihistelemisessä | pihistelemisissä |
elatiivi | pihistelemisestä | pihistelemisistä |
illatiivi | pihistelemiseen | pihistelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pihistelemisellä | pihistelemisillä |
ablatiivi | pihistelemiseltä | pihistelemisiltä |
allatiivi | pihistelemiselle | pihistelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pihistelemisenä (pihistelemisnä) |
pihistelemisinä |
translatiivi | pihistelemiseksi | pihistelemisiksi |
abessiivi | pihistelemisettä | pihistelemisittä |
instruktiivi | – | pihistelemisin |
komitatiivi | – | pihistelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pihistelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pihistelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi pihistellä + johdin -minen