piirittävä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
piirittävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä piirittää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | piirittävä | piirittävät |
genetiivi | piirittävän | piirittävien (piirittäväin) |
partitiivi | piirittävää | piirittäviä |
akkusatiivi | piirittävä; piirittävän | piirittävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | piirittävässä | piirittävissä |
elatiivi | piirittävästä | piirittävistä |
illatiivi | piirittävään | piirittäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | piirittävällä | piirittävillä |
ablatiivi | piirittävältä | piirittäviltä |
allatiivi | piirittävälle | piirittäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | piirittävänä | piirittävinä |
translatiivi | piirittäväksi | piirittäviksi |
abessiivi | piirittävättä | piirittävittä |
instruktiivi | – | piirittävin |
komitatiivi | – | piirittävine |