pilannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä pilata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pilannut pilanneet
genetiivi pilanneen pilanneiden
pilanneitten
partitiivi pilannutta pilanneita
akkusatiivi pilannut; pilanneen pilanneet
sisäpaikallissijat
inessiivi pilanneessa pilanneissa
elatiivi pilanneesta pilanneista
illatiivi pilanneeseen pilanneisiin
pilanneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pilanneella pilanneilla
ablatiivi pilanneelta pilanneilta
allatiivi pilanneelle pilanneille
muut sijamuodot
essiivi pilanneena pilanneina
translatiivi pilanneeksi pilanneiksi
abessiivi pilanneetta pilanneitta
instruktiivi pilannein
komitatiivi pilanneine