pilkisteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapilkisteleminen (38)
- teonnimi verbistä pilkistellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pilkisteleminen | pilkistelemiset |
genetiivi | pilkistelemisen | pilkistelemisten pilkistelemisien |
partitiivi | pilkistelemistä | pilkistelemisiä |
akkusatiivi | pilkisteleminen; pilkistelemisen |
pilkistelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pilkistelemisessä | pilkistelemisissä |
elatiivi | pilkistelemisestä | pilkistelemisistä |
illatiivi | pilkistelemiseen | pilkistelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pilkistelemisellä | pilkistelemisillä |
ablatiivi | pilkistelemiseltä | pilkistelemisiltä |
allatiivi | pilkistelemiselle | pilkistelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pilkistelemisenä (pilkistelemisnä) |
pilkistelemisinä |
translatiivi | pilkistelemiseksi | pilkistelemisiksi |
abessiivi | pilkistelemisettä | pilkistelemisittä |
instruktiivi | – | pilkistelemisin |
komitatiivi | – | pilkistelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pilkistelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pilkistelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi pilkistellä + johdin -minen