pintakarkaisu

Suomi

Substantiivi

pintakarkaisu

1. (metallurgia) metallin pinnan karkaisu kovaksi

   Pintakarkaisussa saavutetaan suuri pintakovuus säilyttäen ytimen hyvä sitkeys.

Etymologia

• yhdyssana sanoista pinta ja karkaisu

Aiheesta muualla

• pintakarkaisu Kielitoimiston sanakirjassa