Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

piper (monikko pipers)

  1. säkkipillinsoittaja

Etymologia

muokkaa

pipe + -er

Latina

muokkaa

Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi piper pipera
akkusatiivi piper pipera
genetiivi piperis piperum
datiivi piperī piperibus
ablatiivi pipere piperibus

piper n. (3)

  1. pippuri

Ruotsi

muokkaa

piper

  1. (taivutusmuoto) aktiivin preesensmuoto verbistä pipa