plante

Katso myös: planté

Espanja

Verbi

plante

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä plantar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä plantar
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä plantar

Portugali

Verbi

plante

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä plantar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä plantar
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä plantar

Ranska

Substantiivi

plante f. (monikko plantes[luo])

1. kasvi
2. jalkapohja

Ääntäminen

• IPA: /plɑ̃t/

Idiomit

• une belle ~ kaunokainen, hottis

Aiheesta muualla

• plante Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi

plante

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä planter
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä planter
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä planter
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä planter
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä planter

Saksa

Verbi

plante

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä planen
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä planen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä planen
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä planen