Suomi muokkaa

Adverbi muokkaa

poikitse

  1. (harvinainen, murteellinen) siellä täällä, levällään
    Aivin on joki tulinen poikitse hevon e'essä. – Kalevala, Kuudeskolmatta runo

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpoi̯kit̪seˣ/
  • tavutus: poi‧kit‧se

Postpositio muokkaa

poikitse (+ genetiivi)

  1. (harvinainen, murteellinen) poikki, halki, läpi

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
  • poikki (poikitse-sanan lyhyempi muoto)