poikiva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaapoikiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä poikia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poikiva | poikivat |
| genetiivi | poikivan | poikivien (poikivain) |
| partitiivi | poikivaa | poikivia |
| akkusatiivi | poikiva; poikivan | poikivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | poikivassa | poikivissa |
| elatiivi | poikivasta | poikivista |
| illatiivi | poikivaan | poikiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | poikivalla | poikivilla |
| ablatiivi | poikivalta | poikivilta |
| allatiivi | poikivalle | poikiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | poikivana | poikivina |
| translatiivi | poikivaksi | poikiviksi |
| abessiivi | poikivatta | poikivitta |
| instruktiivi | – | poikivin |
| komitatiivi | – | poikivine |