poimuri
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaapoimuri (6)
- väline, jolla poimitaan mustikoita tai puolukoita
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpoi̯muri/
- tavutus: poi‧mu‧ri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poimuri | poimurit |
| genetiivi | poimurin | poimurien poimureiden poimureitten |
| partitiivi | poimuria | poimureita poimureja |
| akkusatiivi | poimuri; poimurin |
poimurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | poimurissa | poimureissa |
| elatiivi | poimurista | poimureista |
| illatiivi | poimuriin | poimureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | poimurilla | poimureilla |
| ablatiivi | poimurilta | poimureilta |
| allatiivi | poimurille | poimureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | poimurina | poimureina |
| translatiivi | poimuriksi | poimureiksi |
| abessiivi | poimuritta | poimureitta |
| instruktiivi | – | poimurein |
| komitatiivi | – | poimureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | poimuri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. väline, jolla poimitaan mustikoita tai puolukoita
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- poimuri Kielitoimiston sanakirjassa