poimuri
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaapoimuri (6)
- väline, jolla poimitaan mustikoita tai puolukoita
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpoi̯muri/
- tavutus: poi‧mu‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | poimuri | poimurit |
genetiivi | poimurin | poimurien poimureiden poimureitten |
partitiivi | poimuria | poimureita poimureja |
akkusatiivi | poimuri; poimurin |
poimurit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | poimurissa | poimureissa |
elatiivi | poimurista | poimureista |
illatiivi | poimuriin | poimureihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | poimurilla | poimureilla |
ablatiivi | poimurilta | poimureilta |
allatiivi | poimurille | poimureille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | poimurina | poimureina |
translatiivi | poimuriksi | poimureiksi |
abessiivi | poimuritta | poimureitta |
instruktiivi | – | poimurein |
komitatiivi | – | poimureine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | poimuri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. väline, jolla poimitaan mustikoita tai puolukoita
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- poimuri Kielitoimiston sanakirjassa