Substantiivi

muokkaa

polkka (10-A)

  1. alkujaan tšekkiläinen nopea tanssilaji, josta on paljon suomalaisia sovituksia
  2. (arkikieltä) polka, eräänlainen piparminttulaji, jossa punaisia raitoja valkoisella pohjalla

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpolkːɑ/
  • tavutus: polk‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi polkka polkat
genetiivi polkan polkkien
(polkkain)
partitiivi polkkaa polkkia
akkusatiivi polkka;
polkan
polkat
sisäpaikallissijat
inessiivi polkassa polkissa
elatiivi polkasta polkista
illatiivi polkkaan polkkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi polkalla polkilla
ablatiivi polkalta polkilta
allatiivi polkalle polkille
muut sijamuodot
essiivi polkkana polkkina
translatiivi polkaksi polkiksi
abessiivi polkatta polkitta
instruktiivi polkin
komitatiivi polkkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo polka-
vahva vartalo polkka-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

polkkatukka, saksanpolkka

Aiheesta muualla

muokkaa
  • polkka Kielitoimiston sanakirjassa