ponsi

Suomi

Substantiivi

ponsi (28)

1. (kasvianatomia) se heteen osa, jossa pölytykseen tarvittava siitepöly muodostuu

   Ponnelta siitepöly takertuu kukassa vieraileviin pölyttäjähyönteisiin.

2. (politiikka) eduskunnan lausuma, joka yleensä sisältää hallitukselle suunnatun toivomuksen ryhtyä johonkin toimenpiteeseen käsitellyssä asiassa
3. kirveen varren takapää; miekan tai puukon ruotoon tarttuva osa, joka pitää kahvan paikallaan ja tasapainottaa miekkaa
4. pienkanteleen kaareva peräosa, jonka päälle soittaja saattaa tukea kätensä
5. (yl. vain partiivissa) pontevuus, ponnekkuus, paino, painokkuus, ryhti; rohkeus, uskallus

   Näe peto, jonka tähden käännyin; auta sen ohi mua, viisas kuulu! Multa se vapisuttaa poven ynnä ponnen. (Jumalainen näytelmä, suom. Eino Leino)

Ääntäminen

• IPA: /ˈponsi/

• tavutus: pon‧si

Käännökset

1. heteen osa

englanti: anther galego: antera f.

turkki: başçık

Liittyvät sanat

• hede
• luotti
• palho

Johdokset

• adjektiivit: ponnekas, ponneton, ponteva

Yhdyssanat

loppuponsi, ponsiehdotus, ponsilause, ponsilauselma

Aiheesta muualla

• ponsi Kielitoimiston sanakirjassa
• ponsi Tieteen termipankissa