Wikipedia
Katso artikkeli Ponsi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ponsi (28)

  1. (kasvianatomia) se heteen osa, jossa pölytykseen tarvittava siitepöly muodostuu
    Ponnelta siitepöly takertuu kukassa vieraileviin pölyttäjähyönteisiin.
  2. (politiikka) eduskunnan lausuma, joka yleensä sisältää hallitukselle suunnatun toivomuksen ryhtyä johonkin toimenpiteeseen käsitellyssä asiassa
  3. kirveen varren takapää; miekan tai puukon ruotoon tarttuva osa, joka pitää kahvan paikallaan ja tasapainottaa miekkaa
  4. pienkanteleen kaareva peräosa, jonka päälle soittaja saattaa tukea kätensä
  5. (yl. vain partiivissa) pontevuus, ponnekkuus, paino, painokkuus, ryhti; rohkeus, uskallus
    Näe peto, jonka tähden käännyin; auta sen ohi mua, viisas kuulu! Multa se vapisuttaa poven ynnä ponnen. (Jumalainen näytelmä, suom. Eino Leino)

Ääntäminen muokkaa

  • tavutus: pon‧si

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ponsi ponnet
genetiivi ponnen ponsien
(pontten)
partitiivi pontta ponsia
akkusatiivi ponsi;
ponnen
ponnet
sisäpaikallissijat
inessiivi ponnessa ponsissa
elatiivi ponnesta ponsista
illatiivi ponteen ponsiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ponnella ponsilla
ablatiivi ponnelta ponsilta
allatiivi ponnelle ponsille
muut sijamuodot
essiivi pontena ponsina
translatiivi ponneksi ponsiksi
abessiivi ponnetta ponsitta
instruktiivi ponsin
komitatiivi ponsine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ponne-
vahva vartalo ponte-
konsonantti-
vartalo
pont-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

loppuponsi, ponsiehdotus, ponsilause, ponsilauselma

Aiheesta muualla muokkaa

  • ponsi Kielitoimiston sanakirjassa
  • ponsi Tieteen termipankissa