Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

porukka (14-A)[1]

  1. ihmisjoukosta käytetty yleinen nimitys

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈporukːɑ/
  • tavutus: po‧ruk‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi porukka porukat
genetiivi porukan porukoiden
porukoitten
porukkojen
(porukkain)
partitiivi porukkaa porukoita
porukkoja
akkusatiivi porukka;
porukan
porukat
sisäpaikallissijat
inessiivi porukassa porukoissa
elatiivi porukasta porukoista
illatiivi porukkaan porukkoihin
porukoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi porukalla porukoilla
ablatiivi porukalta porukoilta
allatiivi porukalle porukoille
muut sijamuodot
essiivi porukkana porukkoina
porukoina
translatiivi porukaksi porukoiksi
abessiivi porukatta porukoitta
instruktiivi porukoin
komitatiivi porukoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo poruka-
vahva vartalo porukka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hirviporukka, työporukka

Aiheesta muualla muokkaa

  • porukka Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A