probiere

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä probieren
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä probieren
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä probieren
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä probieren