probierte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä probieren
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä probieren
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä probieren
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä probieren
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta probiert (joka on partisiipin perfekti sanasta probieren)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta probiert (joka on partisiipin perfekti sanasta probieren)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta probiert (joka on partisiipin perfekti sanasta probieren)
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta probiert (joka on partisiipin perfekti sanasta probieren)
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta probiert (joka on partisiipin perfekti sanasta probieren)
  10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta probiert (joka on partisiipin perfekti sanasta probieren)
  11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta probiert (joka on partisiipin perfekti sanasta probieren)