puistokatu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapuistokatu (1)
- puiden tai puistoistutusten reunustama katu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpui̯st̪oˌkɑt̪u/
- tavutus: puis‧to‧ka‧tu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puistokatu | puistokadut |
genetiivi | puistokadun | puistokatujen |
partitiivi | puistokatua | puistokatuja |
akkusatiivi | puistokatu; puistokadun |
puistokadut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puistokadussa | puistokaduissa |
elatiivi | puistokadusta | puistokaduista |
illatiivi | puistokatuun | puistokatuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puistokadulla | puistokaduilla |
ablatiivi | puistokadulta | puistokaduilta |
allatiivi | puistokadulle | puistokaduille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puistokatuna | puistokatuina |
translatiivi | puistokaduksi | puistokaduiksi |
abessiivi | puistokadutta | puistokaduitta |
instruktiivi | – | puistokaduin |
komitatiivi | – | puistokatuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | puistokadu- | |
vahva vartalo | puistokatu- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista puisto ja katu
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAlakäsitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- puistokatu Kielitoimiston sanakirjassa