Katso myös: puño

Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

puno

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä punoa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä punoa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä punoa