SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

puoltaa (54-I) (taivutus[luo])

  1. olla jonkin asian puolesta; kannattaa

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈpuo̯lt̪ɑːˣ/
  • tavutus: puol‧taa

EtymologiaMuokkaa

johdos nominista puoli (puol- + -ta- + -a)[1]; alkuaan 'säestää, toistaa runosäe', nykyinen merkitys Lönnrot 1836[2]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • puoltaa Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 345. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.