Katso myös: Puska, puška

Substantiivi

muokkaa

puska (10)

  1. (arkikieltä) pensas
    Jänis meni puskan taakse piiloon.
  2. (alatyyliä, slangia) häpykarvoitus (erityisesti runsas karvoitus)
    Huomasikko sä, millanen tumma puska tolta rouvalta näky vaaleiden bikinihousujen läpi?

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpuskɑ/, [ˈpuskɑ̝]
  • tavutus: pus‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puska puskat
genetiivi puskan puskien
(puskain)
partitiivi puskaa puskia
akkusatiivi puska;
puskan
puskat
sisäpaikallissijat
inessiivi puskassa puskissa
elatiivi puskasta puskista
illatiivi puskaan puskiin
ulkopaikallissijat
adessiivi puskalla puskilla
ablatiivi puskalta puskilta
allatiivi puskalle puskille
muut sijamuodot
essiivi puskana puskina
translatiivi puskaksi puskiksi
abessiivi puskatta puskitta
instruktiivi puskin
komitatiivi puskine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo puska-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kukkapuska, puskaradio, puskaraiskaus

Idiomit

muokkaa
  • tulla puskista - tulla ennalta arvaamatta

Aiheesta muualla

muokkaa
  • puska Kielitoimiston sanakirjassa

Unkari

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

puska

  1. kivääri, pyssy