pusta
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- Unkarin aro
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpust̪ɑ/
- tavutus: pus‧ta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pusta | pustat |
| genetiivi | pustan | pustien (pustain) |
| partitiivi | pustaa | pustia |
| akkusatiivi | pusta; pustan |
pustat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pustassa | pustissa |
| elatiivi | pustasta | pustista |
| illatiivi | pustaan | pustiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pustalla | pustilla |
| ablatiivi | pustalta | pustilta |
| allatiivi | pustalle | pustille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pustana | pustina |
| translatiivi | pustaksi | pustiksi |
| abessiivi | pustatta | pustitta |
| instruktiivi | – | pustin |
| komitatiivi | – | pustine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pusta- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaunkarin kautta[2]
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaKroaatti
muokkaaSubstantiivi
muokkaaAdjektiivi
muokkaapusta
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta pust
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen maskuliinimuoto sanasta pust
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen neutrimuoto sanasta pust
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin epämääräinen elollinen maskuliinimuoto sanasta pust
- (taivutusmuoto) monikon neutrin nominatiivimuoto sanasta pust
- (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta pust
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ Kirsti Aapala: Sanojen alkuperästä Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. (päiväämätön). Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.12.2019.