pyöreys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- se, että jokin on muodoltaan pyöreä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpyø̯reys/ tai /ˈpyø̯rey̯s/
- tavutus: pyö‧re‧ys / pyö‧reys
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pyöreys | pyöreydet |
genetiivi | pyöreyden | pyöreyksien |
partitiivi | pyöreyttä | pyöreyksiä |
akkusatiivi | pyöreys; pyöreyden |
pyöreydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pyöreydessä | pyöreyksissä |
elatiivi | pyöreydestä | pyöreyksistä |
illatiivi | pyöreyteen | pyöreyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pyöreydellä | pyöreyksillä |
ablatiivi | pyöreydeltä | pyöreyksiltä |
allatiivi | pyöreydelle | pyöreyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pyöreytenä | pyöreyksinä |
translatiivi | pyöreydeksi | pyöreyksiksi |
abessiivi | pyöreydettä | pyöreyksittä |
instruktiivi | – | pyöreyksin |
komitatiivi | – | pyöreyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pyöreyde- | |
vahva vartalo | pyöreyte- | |
konsonantti- vartalo |
pyöreyt- |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. se, että jokin on muodoltaan pyöreä
|
Aiheesta muualla muokkaa
- pyöreys Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40