Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pyöreys (40)[1]

  1. se, että jokin on muodoltaan pyöreä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpyø̯reys/ tai /ˈpyø̯rey̯s/
  • tavutus: pyö‧re‧ys / pyö‧reys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyöreys pyöreydet
genetiivi pyöreyden pyöreyksien
partitiivi pyöreyttä pyöreyksiä
akkusatiivi pyöreys;
pyöreyden
pyöreydet
sisäpaikallissijat
inessiivi pyöreydessä pyöreyksissä
elatiivi pyöreydestä pyöreyksistä
illatiivi pyöreyteen pyöreyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyöreydellä pyöreyksillä
ablatiivi pyöreydeltä pyöreyksiltä
allatiivi pyöreydelle pyöreyksille
muut sijamuodot
essiivi pyöreytenä pyöreyksinä
translatiivi pyöreydeksi pyöreyksiksi
abessiivi pyöreydettä pyöreyksittä
instruktiivi pyöreyksin
komitatiivi pyöreyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pyöreyde-
vahva vartalo pyöreyte-
konsonantti-
vartalo
pyöreyt-

Etymologia muokkaa

pyöreä + -ys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40