pylläyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapylläyttäminen (38)
- teonnimi verbistä pylläyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pylläyttäminen | pylläyttämiset |
genetiivi | pylläyttämisen | pylläyttämisten pylläyttämisien |
partitiivi | pylläyttämistä | pylläyttämisiä |
akkusatiivi | pylläyttäminen; pylläyttämisen |
pylläyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pylläyttämisessä | pylläyttämisissä |
elatiivi | pylläyttämisestä | pylläyttämisistä |
illatiivi | pylläyttämiseen | pylläyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pylläyttämisellä | pylläyttämisillä |
ablatiivi | pylläyttämiseltä | pylläyttämisiltä |
allatiivi | pylläyttämiselle | pylläyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pylläyttämisenä (pylläyttämisnä) |
pylläyttämisinä |
translatiivi | pylläyttämiseksi | pylläyttämisiksi |
abessiivi | pylläyttämisettä | pylläyttämisittä |
instruktiivi | – | pylläyttämisin |
komitatiivi | – | pylläyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pylläyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pylläyttämis- |
Etymologia
muokkaa- verbi pylläyttää + johdin -minen