räkäiseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaräkäiseminen (38)
- teonnimi verbistä räkäistä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | räkäiseminen | räkäisemiset |
genetiivi | räkäisemisen | räkäisemisten räkäisemisien |
partitiivi | räkäisemistä | räkäisemisiä |
akkusatiivi | räkäiseminen; räkäisemisen |
räkäisemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | räkäisemisessä | räkäisemisissä |
elatiivi | räkäisemisestä | räkäisemisistä |
illatiivi | räkäisemiseen | räkäisemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | räkäisemisellä | räkäisemisillä |
ablatiivi | räkäisemiseltä | räkäisemisiltä |
allatiivi | räkäisemiselle | räkäisemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | räkäisemisenä (räkäisemisnä) |
räkäisemisinä |
translatiivi | räkäisemiseksi | räkäisemisiksi |
abessiivi | räkäisemisettä | räkäisemisittä |
instruktiivi | – | räkäisemisin |
komitatiivi | – | räkäisemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | räkäisemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
räkäisemis- |