raivokohtaus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaraivokohtaus (39)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | raivokohtaus | raivokohtaukset |
genetiivi | raivokohtauksen | raivokohtausten raivokohtauksien |
partitiivi | raivokohtausta | raivokohtauksia |
akkusatiivi | raivokohtaus; raivokohtauksen |
raivokohtaukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | raivokohtauksessa | raivokohtauksissa |
elatiivi | raivokohtauksesta | raivokohtauksista |
illatiivi | raivokohtaukseen | raivokohtauksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | raivokohtauksella | raivokohtauksilla |
ablatiivi | raivokohtaukselta | raivokohtauksilta |
allatiivi | raivokohtaukselle | raivokohtauksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | raivokohtauksena | raivokohtauksina |
translatiivi | raivokohtaukseksi | raivokohtauksiksi |
abessiivi | raivokohtauksetta | raivokohtauksitta |
instruktiivi | – | raivokohtauksin |
komitatiivi | – | raivokohtauksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | raivokohtaukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
raivokohtaus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. tilanne, jossa henkilö on täynnä raivoa eikä näytä rauhoittuvan lainkaan
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- raivokohtaus Kielitoimiston sanakirjassa