rajoitin
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑjoi̯t̪in/
- tavutus: ra‧joi‧tin
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rajoitin | rajoittimet |
| genetiivi | rajoittimen | rajoittimien rajoitinten |
| partitiivi | rajoitinta | rajoittimia |
| akkusatiivi | rajoitin; rajoittimen |
rajoittimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rajoittimessa | rajoittimissa |
| elatiivi | rajoittimesta | rajoittimista |
| illatiivi | rajoittimeen | rajoittimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rajoittimella | rajoittimilla |
| ablatiivi | rajoittimelta | rajoittimilta |
| allatiivi | rajoittimelle | rajoittimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rajoittimena (rajoitinna) |
rajoittimina |
| translatiivi | rajoittimeksi | rajoittimiksi |
| abessiivi | rajoittimetta | rajoittimitta |
| instruktiivi | – | rajoittimin |
| komitatiivi | – | rajoittimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rajoittime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rajoitin- | |
Käännökset
muokkaa1. rajoituslaite
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- rajoitin Kielitoimiston sanakirjassa