ravisuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaravisuttaminen (38)
- teonnimi verbistä ravisuttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ravisuttaminen | ravisuttamiset |
genetiivi | ravisuttamisen | ravisuttamisten ravisuttamisien |
partitiivi | ravisuttamista | ravisuttamisia |
akkusatiivi | ravisuttaminen; ravisuttamisen |
ravisuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ravisuttamisessa | ravisuttamisissa |
elatiivi | ravisuttamisesta | ravisuttamisista |
illatiivi | ravisuttamiseen | ravisuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ravisuttamisella | ravisuttamisilla |
ablatiivi | ravisuttamiselta | ravisuttamisilta |
allatiivi | ravisuttamiselle | ravisuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ravisuttamisena (ravisuttamisna) |
ravisuttamisina |
translatiivi | ravisuttamiseksi | ravisuttamisiksi |
abessiivi | ravisuttamisetta | ravisuttamisitta |
instruktiivi | – | ravisuttamisin |
komitatiivi | – | ravisuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ravisuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ravisuttamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi ravisuttaa + johdin -minen