regeln

Katso myös: Regeln

Ruotsi

Substantiivi

regeln

1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta regel

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 2. p.	regelst
ind. prees. y. 3. p.	regelt
ind. imperf. y. 3. p.	regelte
part. perf.	geregelt
apuverbi	haben

regeln

1. säännellä