ItaliaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

regno m. (monikko regni[luo]

  1. kuningaskunta
  2. (taksonomia) -kunta
    il regno dei funghi

Liittyvät sanatMuokkaa

VerbiMuokkaa

regno

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä regnare

LatinaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

rēgnō

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta rēgnum
  2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta rēgnum

VerbiMuokkaa

rēgnō (I) (akt. prees. inf. rēgnāre,ind. perf. y. 1. p. rēgnāvī, part. perf. rēgnātus) (taivutus)

  1. hallita