Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rehtiys (40)[1]

  1. se, että on rehti

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈreht̪iys/ tai /ˈreht̪iy̯s/
  • tavutus: reh‧ti‧ys / reh‧tiys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rehtiys rehtiydet
genetiivi rehtiyden rehtiyksien
partitiivi rehtiyttä rehtiyksiä
akkusatiivi rehtiys;
rehtiyden
rehtiydet
sisäpaikallissijat
inessiivi rehtiydessä rehtiyksissä
elatiivi rehtiydestä rehtiyksistä
illatiivi rehtiyteen rehtiyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rehtiydellä rehtiyksillä
ablatiivi rehtiydeltä rehtiyksiltä
allatiivi rehtiydelle rehtiyksille
muut sijamuodot
essiivi rehtiytenä rehtiyksinä
translatiivi rehtiydeksi rehtiyksiksi
abessiivi rehtiydettä rehtiyksittä
instruktiivi rehtiyksin
komitatiivi rehtiyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rehtiyde-
vahva vartalo rehtiyte-
konsonantti-
vartalo
rehtiyt-

Etymologia muokkaa

sanan rehti vartalosta rehti- ja suffiksista -ys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • rehtiys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40