Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

repeävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä revetä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi repeävä repeävät
genetiivi repeävän repeävien
(repeäväin)
partitiivi repeävää repeäviä
akkusatiivi repeävä; repeävän repeävät
sisäpaikallissijat
inessiivi repeävässä repeävissä
elatiivi repeävästä repeävistä
illatiivi repeävään repeäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi repeävällä repeävillä
ablatiivi repeävältä repeäviltä
allatiivi repeävälle repeäville
muut sijamuodot
essiivi repeävänä repeävinä
translatiivi repeäväksi repeäviksi
abessiivi repeävättä repeävittä
instruktiivi repeävin
komitatiivi repeävine