repiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarepiminen (38)
- teonnimi verbistä repiä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | repiminen | repimiset |
| genetiivi | repimisen | repimisten repimisien |
| partitiivi | repimistä | repimisiä |
| akkusatiivi | repiminen; repimisen |
repimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | repimisessä | repimisissä |
| elatiivi | repimisestä | repimisistä |
| illatiivi | repimiseen | repimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | repimisellä | repimisillä |
| ablatiivi | repimiseltä | repimisiltä |
| allatiivi | repimiselle | repimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | repimisenä (repimisnä) |
repimisinä |
| translatiivi | repimiseksi | repimisiksi |
| abessiivi | repimisettä | repimisittä |
| instruktiivi | – | repimisin |
| komitatiivi | – | repimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | repimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
repimis- | |