reti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (merenkulku) redi, suojainen ankkuroitumisalue sataman edustalla, satamaselkä
- Redillä laivat odottavat laituriin pääsyä tai purkavat ja lastaavat.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈret̪i/
- tavutus: re‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | reti | redit |
| genetiivi | redin | retien (retein) |
| partitiivi | retiä | retejä |
| akkusatiivi | reti; redin |
redit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | redissä | redeissä |
| elatiivi | redistä | redeistä |
| illatiivi | retiin | reteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | redillä | redeillä |
| ablatiivi | rediltä | redeiltä |
| allatiivi | redille | redeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | retinä | reteinä |
| translatiivi | rediksi | redeiksi |
| abessiivi | redittä | redeittä |
| instruktiivi | – | redein |
| komitatiivi | – | reteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | redi- | |
| vahva vartalo | reti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- reti Kielitoimiston sanakirjassa
Latina
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-F