Substantiivi

muokkaa

revittely (2)

  1. revitteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈreʋit̪ˌt̪ely/
  • tavutus: re‧vit‧te‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi revittely revittelyt
genetiivi revittelyn revittelyjen
revittelyiden
revittelyitten
partitiivi revittelyä revittelyitä
revittelyjä
akkusatiivi revittely;
revittelyn
revittelyt
sisäpaikallissijat
inessiivi revittelyssä revittelyissä
elatiivi revittelystä revittelyistä
illatiivi revittelyyn revittelyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi revittelyllä revittelyillä
ablatiivi revittelyltä revittelyiltä
allatiivi revittelylle revittelyille
muut sijamuodot
essiivi revittelynä revittelyinä
translatiivi revittelyksi revittelyiksi
abessiivi revittelyttä revittelyittä
instruktiivi revittelyin
komitatiivi revittelyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo revittely-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi revitellä + johdin -y

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa