Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rigi (5)

  1. (arkikieltä, animaatio) ranka; tietokoneanimaatiossa hahmon tai muun liikuttamista varten rakennetut toiminnot kuten luuranko
  2. (slangia) radioamatöörilaitteisto, radio

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rigi rigit
genetiivi rigin rigien
(rigein)
partitiivi rigiä rigejä
akkusatiivi rigi;
rigin
rigit
sisäpaikallissijat
inessiivi rigissä rigeissä
elatiivi rigistä rigeistä
illatiivi rigiin rigeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rigillä rigeillä
ablatiivi rigiltä rigeiltä
allatiivi rigille rigeille
muut sijamuodot
essiivi riginä rigeinä
translatiivi rigiksi rigeiksi
abessiivi rigittä rigeittä
instruktiivi rigein
komitatiivi rigeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rigi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa