rihm

Viro

Substantiivi

rihm (gen rihma, part rihma)

1. hihna, remmi

   seljakoti rihmad – selkärepun hihnat

   jalatsi rihmad – jalkineen remmit

   Hädavaevu seisin bussis rihmast kinni hoides püsti. – Hädin tuskin pysyin bussissa remmistä kiinni pitäen pystyssä.

   Ulakale poisile anti rihma. – Pahankuriselle pojalle annettiin remmiä.

2. vyö

   Me peame rihma pingutama. – Meidän pitää kiristää vyötä.

Liittyvät sanat

• vöö

Aiheesta muualla

• rihm Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• rihm sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)