rinne
 |
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- kalteva tai viettävä maa; maa-alue kukkulan ja laakson välillä
- Vaaran rinteellä kasvaa komea kuusikko, oikeita mastokuusia.
- Tuossa rinteessä on pari pahtaa.
- laskettelurinne
- Eilen olin rinteessä koko päivän.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: [ˈrinːe̞]
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rinne | rinteet |
| genetiivi | rinteen | rinteiden rinteitten |
| partitiivi | rinnettä | rinteitä |
| akkusatiivi | rinne; rinteen |
rinteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rinteessä | rinteissä |
| elatiivi | rinteestä | rinteistä |
| illatiivi | rinteeseen | rinteisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rinteellä | rinteillä |
| ablatiivi | rinteeltä | rinteiltä |
| allatiivi | rinteelle | rinteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rinteenä | rinteinä |
| translatiivi | rinteeksi | rinteiksi |
| abessiivi | rinteettä | rinteittä |
| instruktiivi | – | rintein |
| komitatiivi | – | rinteine- + omistusliite |
EtymologiaMuokkaa
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
alastulorinne, etelärinne, itärinne, kallionrinne, laskettelurinne, länsirinne, mannerrinne, mäenrinne, pohjoisrinne, rinneharlekiinitimali, rinnekivikkorastas, Rinnemaa, rinnemarjastaja, rinnemetallipyrstö, rinnemetsäkerttunen, rinnemuuranen, rinneniitty, rinnenysämuura, rinnepelto, rinneravintola, rinnetalo, rinneturpiaali, vaaranrinne, vastarinne, vuorenrinne
Aiheesta muuallaMuokkaa
ViroMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
rinne (yks. gen. rinde, yks. part. rinnet)
Aiheesta muuallaMuokkaa
- rinne Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa
- rinne sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 120. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.