Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rivistö (2)

  1. kahden tai useamman rivin kokonaisuus
  2. (sodankäynti) sotilas- tai ajoneuvorivien muodostama kokonaisuus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈriʋist̪ø/
  • tavutus: ri‧vis‧tö

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rivistö rivistöt
genetiivi rivistön rivistöjen
rivistöiden
rivistöitten
partitiivi rivistöä rivistöitä
rivistöjä
akkusatiivi rivistö;
rivistön
rivistöt
sisäpaikallissijat
inessiivi rivistössä rivistöissä
elatiivi rivistöstä rivistöistä
illatiivi rivistöön rivistöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rivistöllä rivistöillä
ablatiivi rivistöltä rivistöiltä
allatiivi rivistölle rivistöille
muut sijamuodot
essiivi rivistönä rivistöinä
translatiivi rivistöksi rivistöiksi
abessiivi rivistöttä rivistöittä
instruktiivi rivistöin
komitatiivi rivistöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rivistö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

rivi + -stö

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa