rohmuava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä rohmuta

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rohmuava rohmuavat
genetiivi rohmuavan rohmuavien
(rohmuavain)
partitiivi rohmuavaa rohmuavia
akkusatiivi rohmuava; rohmuavan rohmuavat
sisäpaikallissijat
inessiivi rohmuavassa rohmuavissa
elatiivi rohmuavasta rohmuavista
illatiivi rohmuavaan rohmuaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi rohmuavalla rohmuavilla
ablatiivi rohmuavalta rohmuavilta
allatiivi rohmuavalle rohmuaville
muut sijamuodot
essiivi rohmuavana rohmuavina
translatiivi rohmuavaksi rohmuaviksi
abessiivi rohmuavatta rohmuavitta
instruktiivi rohmuavin
komitatiivi rohmuavine