rouskauttaa

Suomi

Verbi

rouskauttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. aiheuttaa rouskahtava ääni (varsinkin rikkomalla jotakin)

Ääntäminen

• IPA: /ˈrou̯skɑut̪ːɑːˣ/ tai /ˈrou̯skɑu̯t̪ːɑːˣ/
• tavutus: rous‧ka‧ut‧taa / rous‧kaut‧taa

Etymologia

• momentaanijohdos verbistä rouskuttaa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: rouskauttaminen, rouskautus