Substantiivi

muokkaa

ruokailu (2)[1]

  1. ateriointi
  2. tilaisuus tai tapahtuma ruokailemista varten
    Kouluissa pitäisi oppilaita velvoittaa ruokailuun osallistumiseen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈruo̯kɑi̯lu/
  • tavutus: ruo‧kai‧lu

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa
  • verbi ruokailla + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ruokailu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 772, 1168 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2