Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sähelö (2)

  1. säheltävä henkilö, tohelo

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sähelö sähelöt
genetiivi sähelön sähelöjen
sähelöiden
sähelöitten
partitiivi sähelöä sähelöitä
sähelöjä
akkusatiivi sähelö;
sähelön
sähelöt
sisäpaikallissijat
inessiivi sähelössä sähelöissä
elatiivi sähelöstä sähelöistä
illatiivi sähelöön sähelöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sähelöllä sähelöillä
ablatiivi sähelöltä sähelöiltä
allatiivi sähelölle sähelöille
muut sijamuodot
essiivi sähelönä sähelöinä
translatiivi sähelöksi sähelöiksi
abessiivi sähelöttä sähelöittä
instruktiivi sähelöin
komitatiivi sähelöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sähelö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa