saattelija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
saattelija (12)
- henkilö, joka saattelee
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsɑːt̪ːeˌlijɑ/
- tavutus: saat‧te‧li‧ja
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | saattelija | saattelijat |
genetiivi | saattelijan | saattelijoiden saattelijoitten (saattelijain) |
partitiivi | saattelijaa | saattelijoita |
akkusatiivi | saattelija; saattelijan |
saattelijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | saattelijassa | saattelijoissa |
elatiivi | saattelijasta | saattelijoista |
illatiivi | saattelijaan | saattelijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | saattelijalla | saattelijoilla |
ablatiivi | saattelijalta | saattelijoilta |
allatiivi | saattelijalle | saattelijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | saattelijana | saattelijoina |
translatiivi | saattelijaksi | saattelijoiksi |
abessiivi | saattelijatta | saattelijoitta |
instruktiivi | – | saattelijoin |
komitatiivi | – | saattelijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | saattelija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka saattelee
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- saattelija Kielitoimiston sanakirjassa