Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sadin (33-F)

  1. pienten eläinten loukkupyydys
    Loukuissa on yksi tai useampia kansipuita, jotka viritetään koholle, ja tav. vastaava määrä kynnyspuita, joille kansipuut putoavat, kun eläin koskee virityslaitteeseen. Liskussa on yksi kansipuu, satimessa useampia. (Pieni tietosanakirja)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsɑdin/
  • tavutus: sa‧din

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sadin satimet
genetiivi satimen satimien
sadinten
partitiivi sadinta satimia
akkusatiivi sadin;
satimen
satimet
sisäpaikallissijat
inessiivi satimessa satimissa
elatiivi satimesta satimista
illatiivi satimeen satimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi satimella satimilla
ablatiivi satimelta satimilta
allatiivi satimelle satimille
muut sijamuodot
essiivi satimena
(sadinna)
satimina
translatiivi satimeksi satimiksi
abessiivi satimetta satimitta
instruktiivi satimin
komitatiivi satimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo satime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sadin-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta sataa 'pudota, laskeutua'[1]

Idiomit muokkaa

  • joutua satimeen – joutua kiinni

Aiheesta muualla muokkaa

  • sadin Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 340. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.