satula
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
satula (12)
- hevosen (tai aasin tai kamelin) selkään laitettava, yleensä nahkainen, istuinalusta
- polkupyörän tai moottoripyörän istuin
- (musiikki) soittimen otelaudan yläpäässä oleva poikittainen nauhamainen koroke jonka päällä kielet lepäävät (kts. Liite:Kitara)
- teuraseläimen selän takaosa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsɑt̪ulɑ/
- tavutus: sa‧tu‧la
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | satula | satulat |
| genetiivi | satulan | satuloiden satuloitten (satulain) |
| partitiivi | satulaa | satuloita |
| akkusatiivi | satula; satulan |
satulat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | satulassa | satuloissa |
| elatiivi | satulasta | satuloista |
| illatiivi | satulaan | satuloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | satulalla | satuloilla |
| ablatiivi | satulalta | satuloilta |
| allatiivi | satulalle | satuloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | satulana | satuloina |
| translatiivi | satulaksi | satuloiksi |
| abessiivi | satulatta | satuloitta |
| instruktiivi | – | satuloin |
| komitatiivi | – | satuloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | satula- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- kantagermaanin sanasta *sadulaz
Käännökset muokkaa
3. soittimen
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: satuloida
Yhdyssanat muokkaa
aasinsatula, kamelinsatula, kuormasatula, lampaansatula, luusatula, mustasatulamörsky, poronsatula, pyöränsatula, satulahaikara, satulahuopa, satulahöyhenet, satulakaari, satulakatto, satulalaukku, satulaloimi, satulamaakari, satulanahka, satulanenä, satulanivel, satulankaari, satulannuppi, satulantekijä, satulanuppi, satulapinta, satulapiste, satulapoimu, satulapuu, satulareppu, satulaseppä, satulavyö, turkinsatula