sauf

Ranska

Adjektiivi

sauf m., sauve[luo] f. (monikko saufs[luo] m., sauves[luo] f.)

1. turvassa oleva, turvattu

   Être sain et sauf. - Olla ehjin nahoin.

Prepositio

sauf

1. lukuun ottamatta jtk, paitsi

   Tout le monde parle français, sauf moi.

   être tout sauf – olla kaikkea muuta kuin

Aiheesta muualla

• sauf Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Saksa

Verbi

sauf

1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä saufen