saufe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä saufen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä saufen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä saufen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä saufen