sekantti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (geometria) käyrää vähintään kahdessa pisteessä leikkaava suora
- (trigonometria) suorakulmaisen kolmion kulman kosinin käänteisluku; vastaava funktio (lyhenne: sec)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsekɑnt̪ːi/
- tavutus: se‧kant‧ti
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sekantti | sekantit |
genetiivi | sekantin | sekanttien (sekanttein) |
partitiivi | sekanttia | sekantteja |
akkusatiivi | sekantti; sekantin |
sekantit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sekantissa | sekanteissa |
elatiivi | sekantista | sekanteista |
illatiivi | sekanttiin | sekantteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sekantilla | sekanteilla |
ablatiivi | sekantilta | sekanteilta |
allatiivi | sekantille | sekanteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sekanttina | sekantteina |
translatiivi | sekantiksi | sekanteiksi |
abessiivi | sekantitta | sekanteitta |
instruktiivi | – | sekantein |
komitatiivi | – | sekantteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sekanti- | |
vahva vartalo | sekantti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
2. suorakulmaisen kolmion kulman kosinin käänteisluku
|
Liittyvät sanat muokkaa
Vieruskäsitteet muokkaa
[1] käyrää leikkaava suora:
[2] trigonometrinen funktio:
Aiheesta muualla muokkaa
- sekantti Kielitoimiston sanakirjassa