selkäranka

Suomi

Selkäranka

Substantiivi

selkäranka

1. selkärankaisen eliön kehon luusta rakentunut ylävartalon tuki
2. (kuvaannollisesti) jonkin kokonaisuuden kantava voima

   Metsäteollisuus muodostaa Suomen talouden selkärangan.

3. (kuvaannollisesti) uskallus, päättäväisyys

   Päättäjillä tulisi olla selkärankaa tehdä vaikeitakin päätöksiä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈselkæˌrɑŋkɑ/
• tavutus: sel‧kä‧ran‧ka

Etymologia

yhdyssana sanoista selkä ja ranka

Käännökset

1. luusta rakentunut tuki

azeri: onurğa englanti: spine italia: spina f. dorsale kroatia: kralježnica f., kralješnica f. latvia: mugurkauls m. puola: kręgosłup m. ruotsi: ryggrad

serbia: kičma f. turkki: omurga ukraina: хребет m. uzbekki: umurtqa pog'onasi venäjä: позвоночник (pozvonotšnik) m. viro: selgroog

Liittyvät sanat

• selkäjänne
• tukijalka
• nikama, välilevy
• selkärangattomat
• selkärankaiset

Osakäsitteet

• kaularanka, rintaranka, lanneranka

Johdokset

• adjektiivit: selkärankainen, selkärangaton

Yhdyssanat

selkärangankanava, selkärankareuma

Idiomit

• olla selkärankaa

Aiheesta muualla

• selkäranka Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 3178 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa